Ahoy!

Täällä taas, katsokaas kuinka tiuhaan olen alkanut päivittää blogia hehe. Harvinaista herkkua tämä tällainen, mutta ajattelinpa nyt päivitellä, kun juttua on ja kerrankin aikaa, en kyllä muistakaan milloin viimeksi oisin ollut tähän aikaan illasta jo vapaalla saati ehtinyt katsoa Hollyoaksin first lookin. Mutta siis tämä viikko itsessään on ollu vain työtä ja arkea, mutta viikonloppuna pääsin minäkin käymään Lontoon ulkopuolella ja siitä ajattelinkin nyt kertoilla, ennen kuin katoan kahdeksi viikoksi koti Suomeen!

Plymouthissa oli jotku merirosvo jutut meneillään ja piraatteja näkykin aina välillä kaduilla

 Kohteena oli siis Plymouth, jossa paras ystäväni tällä hetkellä majailee isosiskonsa kanssa ja sinne heidän vieraakseen sitten menikin. Villin viikonlopun ja työntäyteisten viikkojen jälkeen tämä reissu olikin aika mukavaa rentoutumista kauniissa ja rauhallisemmassa ympäristössä. Vaikka tokihan se reissaaminen aina rankkaa on, varsinkin jos joutaa istumaan viisi tuntia bussissa.

 Lähdin matkaan aikaisin perjantai aamuna. Tarkoituksenani oli keretä London Victoria Stationille yhdeksään mennessä, mutta empä kerennyt, vaikka lähdin kahdeksalta bussilla kohti Wimbledonia. Halusin olla aikaisessa, koska en ollut varma mistä National Expressin bussit lähtivät ja kaiken järjen mukaan minun olisi kuulunut olla Victorialla puolituntia ennen bussin lähtöä. Kiitos koulu- ja työruuhkien bussillani menikin normaalin puolentunnin sijasta lähemmäs tunti päästä Wimbledoniin ja metroon istuessani tiesin, etten ehtisi ajoissa. Enkä ehtinytkään, kymmenen minuuttia myöhässä pysäkillä, joten ei kun vain uutta lippua ostamaan. Voin sanoa, että kyllä siinä vaiheessa kun seisoin lippujonossa niin hieman itketti. No onneksi vanhan lipun vaihto uuteen maksoi vain kahdeksan puntaa, mutta sitä seuraavaa bussia saikin sitten odotella sen tunteroisen ja saavuin Plymouthiin kaksi tuntia suunniteltua myöhemmin.

 Bussimatka itsessään sitten sujuikin mukavan rattoisasti, lukiessa, eväitä syödessä, musiikkia kuunnellen ja maisemia katsellen. Maisemat kyllä olivat ihan näkemisen arvoiset, kun on viimeiset kuukaudet asustellut vaan tällaisella lähiö/kaupunki sekamelskassa. Näkyi peltoja ja vuoria/mäkiä(?) paljonkin ja pari jokeakin ja pieniä kyliä. Paljon lehmiä ja lampaita. Vähän mielenkiintoisempaa kuin Suomessa, jossa monesti et sitä maisemanvaihtelua pahemmin näe, koska kappas siinähän on mettä eessä. 

Ensimmäinen ilta Plymouthissa menikin sitten vain oleillen ja Buffya katsellen, mikä ei kyllä haitannut yhtään työviikon jälkeen.

Tietenkään ei paistanut aurinko juuri sillä hetkellä kun otin kuvia

 Lauantai aamuna suuntasimme sitten kävelemään ja katselemaan vähän maisemia. Plymouth on mukava pieni kaupunki tai no ihan vilkashan tuo on ja porukkaakin varmaan saman verran kuin Oulussa, mutta Lontoon vilinään verrattuna rauhallisempi. Ja lisäksi se meri....

Aallonmurtaja

 En itse osaa edes uida, mutta silti kun se vesi on aina ollut niin lähellä niin kyllä se on huomaamattakin pistänyt ahdistamaan, kun täällä näy mitään vesistöjä mailla eikä halmeilla. Kyllähän tuon meren ansiosta joka päivä (juuri silloin kun piti lähteä ulos) aina sateli ja tuuli, mutta minusta ainakin se oli vain rauhoittavaa. Ihana merituuli, raikkaampi ilma eikä edes se sade haitannut. Kesä kuivaa minkä kastelee! Jopa lokkien kirkuna oli mukavaa kuultavaa.

Tällä tykillä on kaupunkia puolustettu joskus nakki ja pottu olettaisin 

 Kävelyn jälkeen käytiin myös vähän kiertelemässä kauppoja. Itsehän en tyhjätaskuna kehdannut mitään ostella, mutta silloinhan se on parasta kierrellä niin näkee että millaista sitä joskus voisi ehkä ostaa.

Taaempana siintää majakka, jossa myös vierailtiin

 Illemmalla lauantaina suunnattiin sitten meksikolaiseen ravintolaan syömään. Tilasin jotain, minkä toivoin olevan ei niin tulista, no tarjoilija tulee ja varoittaa että "It's hot" ja meikäläinenhän aattelee, että se on kuumaa. No eipä ollu kuumaa vaan tulista ja minun tottumattoman raukan suuhan siinä oli sitten aivan tulessa. No onneksi sain kuitenkin suurimman osan syötyä ja ainakin sen burgerissa olleen kanankin, kun se ei ollut ihan niin tulista. Ainakin opin, että taitaa tämä tyttö vaan tyytyä tästä lähin ravintoloihin joissa näkyy selvästi, mitkä ruuat on tulisempia ja mitkä ei. Ravintolan jälkeen suunnattiinkin sitten rannan pubiin yksille ja istumaan ulos ja nauttimaan kauniista säästä, jota kyllä vähän välissä pieni kuuro kyllä häiritsi hieman.

 Lauantaina tuli katsottua myös euroviisuja ja olihan se hienoa, että meiänki poijaat sijottu niinkin hyvin kuin sijoittuivat. Kovin hääppöistä ei meno kyllä tänä vuonna ollut. Minä aina odotan että euroviisut ois semmosta iloista ja mukavaa ja rempseää menoa, mutta nyt oli vaan ihan tylsää koko homma melkeen pelkkiä balladeja höhlänpöhlä. Itse pidin kovasti myös Tanskan ehdokkaasta, joka oli ihan mukavaa ja tarttuvaa kuunneltavaa. Tuli K:n kanssa facebookissa naureskeltua sillekin kuinka lähekkäin Suomi ja Tanska sijoittuivat. Brittien juontaja oli kyllä huippu ja pisteiden jako aina hupaisaa seurattavaa, kun saa nähdä kenen naapuri pettää kenet hehe. 

Tää oli kait joku suurikin nähtävyys?

Joutsenperhe

Donitseja!!

Aivan totta, terveellistähän mussutettavaa se on!

 Sunnuntaina sitten käytiin taas kävelemässä ja suunnattiin tällä kertaa majakalle, josta tarjoutui kyllä hienot näkymät ympärille. Äiti ei ois tykännyt, kun muakin jo hieman huippas siinä ulkopuolella. En ihan kehannu mennä reunoille nojaileen. Majakan sisältä en hoksannut ottaa kuvia, mutta oli kyllä hauska nähdä siellä aikoinaan nukkuneiden sängyt. Olivat sellaiset hassut pienet kaapit, joissa on kyllä saanu varmana aika kippurassa nukkua, tai sitten majakanvartijat on ollu tosi pientä kansaa. Majakan jälkeen palattiin kämpille ja siskokset laittoi ruokaa ja sitten ruokailtiin Buffyn seurassa. On nuo vanhat sarjat niin hauskoja, kun ovat niin totisia ja vakavia ja itse siinä sitten naureskelee vaikka aikanaan varmaan nuo jaksot ovat olleet aivan super pelottavia katsojilleen. Mutta, kuten kaverin isosisko huomioi, on se nyt hauska huomata kuinka kaikki se, mitä näkee Supernaturalissa tai muissa tämän hetken samantyylisissä sarjoissa niin samat hommat toistuu kuin Buffyssakin.

Mutta sellainenpa olikin se viikonloppu. Mukavaa ulkoilua ja oleilua kaiken kaikkiaan, vaikka pitkä bussimatka alkoikin hieman ärsyttää takaisin tullessa, kun ei nähnyt edes kunnolla enää lukea. Mutta kotiin selvittiin ehjänä ja tyytyväisenä reissuun. Nyt sitten onkin enää yksi pitempi työpäivä edessä perjantaina ja lauantaina suunta kohti Suomea ja maanantaina matka jatkuu kohti Oulua <3 Ihanaa päästä kunnolla vapaalle kahdeksi viikoksi ja näkemään kaikkia rakkaita ja etenkin silittelemään kissoja ja koiraa ja käymään lenkillä koiruuden kanssa. Okei kyllä mulla kaikkia muitakin on ikävä, mutta come on oon ollu viisi kuukautta ilman lemmikkejä niin kyllä se ottaa jo koville. Missä kaikki tohina ja kynsien rapina ja kehräys?? Huomenna olisi myös tarkoitus taas yrittää olla sosiaalinen ja hommata uusia tuttavuuksia, kun sovin ruotsalaisen tytön kanssa tapaamisen Kingstoniin jeij! Nyt lähden keksimään jotain muuta tekemistä, jolla vältellä saksan ja suomen kielioppeja.

Mayday!

Täällä taas! Ajattelin taas bloggailla, aluksi pohdin, että eihän viime kerrasta ole sitten tapahtunu mitään. Ihan normaalia arkea, työtä ja viihteellä oloa, mutta sitten kun tarkemmin ajattelee, niin kyllähän sitä jo on tullut tehtyä jo vaikka ja mitä taas tässä viimeisten viikkojen aikana.

Pääsiäisloman jälkeen lapset tosiaan palasivat kouluun ja minä taas tavalliseen arkeen, mikä oli oikein mukavaa. Se ei kuulkaas oo hirveen helppoa jos on lapset joka päivä kotona ja töitä riittää. Trust me. Onneksi viimeisellä lomaviikolla lapsilla oli myös vähän muutakin ohjelmaa kuin nyhjätä kotona, kun saivat käyä kerhossa.

Sitten yhden tavallisen viikonlopun jälkeen meikäläiselläkin oli aivan ensimmäinen babysittaus viikonloppu, todennäköisesti myös viimeinen. Viikonloppu sujui yllättävän helposti, kun tyttö meni kaverilleen yöski koko viikonlopuksi ja pojallakin oli kaverin synttärit lauantaina, mutta voin silti sanoa että olin kyllä autuaan onnellinen kun tuo viikonloppu on ohi. Kamalaa olla koko viikonloppu kotona kun kaikki muut on menossa ja vaan tehä töitä. Viikolla se on helpompaa, kun muillakaan ole vapaata haha.

Meiän alueelle on tullu uus seepra ylitteleen teitä. Hehe.

Näimme myös pääsiäisloman jälkeen pitkästä aikaa kolmenkoplalla, eli K ja suomineitonnen ja minä. Oli oikein mukavaa, mutta harmiksemme saimme kuulla että K suuntaakin jo suunniteltua aikaisemmin kotiin. Neljä viikkoa oli kuulemma suunnitelmissa olal täällä enää, mutta sekin harmillisesti muuttui vain viikoksi viime viikolla. No onneksi oli kuitenkin aikaa viettää läksiäisiä, niistä kohta lisää.

Thamesin varrella oleva katettu katu, josta tuli mieleen Belgian vastaavat.

 Viime viikolla sainkin sitten seurakseni tänne rakkaan ystäväni Veeran, jonka kanssa sitten kierreltiinkin reippaasti torstaina, kun minullakin oli vapaata niin kaikki tunnetuimmat nähtävyydet Lontoosta. Tänne laittelen nyt sellaisia kuvia, joita aiemmissa postauksissa ei ole näkynyt. Ja tuli myös viimein tsekattua ihan tuo lähipubi. Olen häpeällisesti sivuuttanut, koko pubin vaikka hyvän pubiketjun pubi onkin kyseessä.

Laiva! 

Shakespeare's globe!

 Bongattiin tommoset Police Postit. Ei ihan ollu Police phonebox yhyy.

Erittäin kuvauksellinen ankka

Joku super siisti laiva, jonka sisäänki ois kait päässy

 Yritimme myös pyrkiä Imperial War Museumiin, mutta harmiksemme se ei ollutkaan auki, kun koko mesta suljettuna ainakin kesäkuuhun. Höhlä. Lisäksi saimme nähdä trafalgarilla kommunistisen mielenosoituksen. Oli kyllä oikeesti melko pelottava tunnelma, vaikka aluksi sille naureskeltiinkin. Myös pari valkolakki vilahti Lontoossa kävellessä, olihan se nyt kuitenkin vappu. Mielenosoituksesta ei vain ole kuvaa, kun kamera alkoi ikävästi temppuilla siinä vaiheessa.

"Rakettirakennus" kuten Iida on tuon yhden pytingin nimennyt

 Viimein tuli sitten käytyä kunnolla myös London Bridgellä. Oltiin molemmat kyllä hämmentyneitä, kun se oli noin sininen. Oltiin ajateltu jotenkin aivan erinnäköiseksi. Kaikkea sitä oppii

Tällä kertaa oli ihan kunnon punainen vartija buckinghamilla

Perjantaina meikäläisellä olikin sitten ihan tavallinen pitkä työpäivä, jonka jälkeen sitten suunnattiin vähän viihteelle. Tapasimme Kingstonissa K:n ja suomineidon ja K:n tanskalaisia kavereita, kun oli läksiäiset kuitenkin kyseessä. Tuli taas vähän hörpittyä halpoja drinkkejä, jonka jälkeen suunnattiin klubille. K ja tanskalaiset suuntasivat ennen klubia subwayhin syömään vähän, joten me suomettaret suuntasimme sinne edeltä. Harmiksi kävikin niin, että tanskalaiset eivät sitten päässeetkään sisälle, kun kello oli pari minuuttia yli yhden ja ei muka voitu enää ottaa sisälle. Öö mitäs ihmettä Englanti?? No onneksi he pääsivät erääseen toiseen klubiin sisälle, jonne me emme kehdanneet vaihtaa, kun sinne olisi pitänyt ehtiä alle seitsemässä minuutissa. Mutta onneksi kaikilla oli tahoillaan hauskaa ja ehdittiin nähdä K:ta ennen kuin hän huomenna lähtee takaisin legojen maahan.

Klubilla tulikin sitten tanssittua ja vaihdettua numeroita yhden mukavan oloisen pojan kanssa. Valomerkin jälkeen kotia nukkumaan muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen lähdettiin sitten British museumiin, jossa vietettiinkin ainakin viitisen tuntia. Sain viimein nähdä Aleksanteri Suuri osion wuhuu! Shoppailut jäivät vähiin, koska kaikki oli kallista, ihmisiä liikaa ja väsytti, joten suuntasimme takaisin kotiin. Pitihän sitä nyt levähtää ennen toista klubikierrosta. Lähdimme tällä kertaa Veeruskaisen kanssa kaksin liikkeelle ja toiseen pubiin, mutta jälleen oli oikein hauskaa ja uusia tuttavuuksia sain jälleen.

Sunnuntaina olikin aika saatella vieras (jälleen hassun lyhyillä yöunilla) Paddingtonille Plymouthin junaan. Tänä perjantaina suuntaankin sitten itse vierailulle Plymouthiin hui! Muuten sunnuntai menikin tän neidin osalta nukkuen. Tänään tuli lähdettyä perjantai-iltaisen tuttavuuden kanssa treffien merkeissä yksille. Oli oikein mukavaa ja rattoisaa jutustelua, että katsotaan nyt mitä tästä sitten seuraa hihi!

Että sellaista. Nyt onkin sitten tämä kuu vähän hiljaisempaa. Mitä nyt yritän sitten Plymouthin reissusta postailla, koska se on varmasti tosi mukava ja mielenkiintoinen reissu, kun pääsee merenrannalle ja pois Lontoon alueelta. Loppu kuu menee sitten Suomessa pääsykokeissa ja sitten onkin enää kaksi kuukautta jäljellä Lontoolaisena. Mihin tämä aika oikein menee?!

Mutta kiitos ja näkemiin tältä kertaa.