Hankintoja ja muutosta

Lähtöön on enää 29 päivää ja olen ilmeisesti hyvässä vaiheessa hankinnoissani, joita ei onneksi aivan hirveästi ole ollut. Koska lähden vain eurooppaan ainoa paperisotani oli nopeasti selvitetty, kun lähetin kelalle ulkomaille muuttoilmoituksen ja pistin siihen samaan syssyyn, että lähettäkkää meikäläiselle se eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Suurin ja mullistavin hankintani tähän mennessä on ollut uusi puhelin (pahoittelen huonoa kuvanlaatua, mutta kamerani ei ollut yhteistyöhaluinen ja valaistuskin olisi voinut olla hitusen parempi). Entinen puhelimeni, Antero (nimeän puhelimeni), on jo jonkin aikaa temppuillut ja nyt siitä on lähdössä niin sanottavat medianhallinta näppäimetkin. Puhelimeeni rakastuneena menin sitten liikkeeseen ja kysyin, että olisiki heillä tuon malliseen puhelimeen uutta etukantta. Hyvin palvelualtis myyjä hymyili hieman säälivästi ja sanoi, että jostain netin syövereistä saattaa löytyä, muttei heiltä ja huoltoon lähettäminen maksaisi yhtä paljon kuin uuden puhelimen ostaminen. Muutaman päivän mietittyäni päätin sitten ostaa uuden puhelimen, jossa on peräti kosketusnäyttö. Huikea mullistus meikäläiselle. Tulokas sai nimekseen Wallace, vaikka minun kuulemma kannattaisi lakata nimeämästä puhelimiani, etten kiintyisi niihin niin paljon. En ole vieläkään täysin sujuva kosketusnäytön käyttäjä esim. viestien kirjoittamiseen menee tuhottomasti aikaa, kun ennen niiden näppäilyyn meni vain hetki. Entisessä puhelimessani ei siis ollut kosketusnäyttöä vaan se on sellainen liukunäyttö puhelin, mikä lie, jossa näppäimet saa liu-utettua esiin.

Wallace vasemmalla ja Antero oikealla

No Wallacea suurempia investointeja en toistaiseksi ole tehnyt. Oma koneeni toivottavasti päivittyy kesän aikana isoveljeni hoidossa, ennen kuin se liittyy taas seuraani ja matkaa kanssani Belgiaan. Pääosin olen vain hamunnut perusjuttuja esim. toppeja, t-paitoja, caprit, sukkia, rasvoja, ripsarin, ripsentaivuttimen yms. pientä. Enää puuttuu kynsisakset ja tuliaiset, tai sitten olen unohtanut kokonaan, että pitäisi vielä hankkia jotain tosi tosi tärkeää.

Edelleen vain odotellaan lähtöä ja samalla jännitän, että pääsisinkö nyt varasijalta opiskelemaan sitä Saksaa, kun muihin hakukohteisiini ovet ovat jo sulkeutuneet (Lapinkaan pääsykoe ei ilmeisesti mennyt niin hyvin kuin luulin). Ainoastaa amk:n tuloksia ei ole vielä tiedotettu, mutta empä oikein usko, että sinnekään pääsen. No toivottavasti tämä varasija 10. on se minun "onnen" varasijani, koska samalta varasijalta pääsin kolme vuotta sitten lopulta toivomaani lukioonkin. Sormet ristiin ja peukut pystyyn, koska en jaksaisi ensi keväänä stressata hakemisia.