Belgian puolelta päivää

Nyt viimein kerkeän vähän päivittelemään kuulumisia tänne bloginkin puolelle. Matka Oulusta Helsinkiin ja sieltä sieltä Brysseliin sujuivat melkein ilman ongelmia. Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes oltiin laskeutumassa Brysselin lentokentälle, koska täällä hieman myrskysi niin oli melko jännä laskeutuminen. Lisäksi työntekijät oli myrskyn takia käsketty sisälle, joten jouduimme sitten laskeutumisen jälkeen odottamaan bussia koneessa sellaisen tunteroisen. Jipii. No mutta lopulta päästiin ulos ja perhe oli jaksanut mua siellä odottaa, olivat kaiketi saaneet jostain jotain tietoakin viivästyksestä. Tytöt oli tehny tosi hienon ja värikkään kyltin. Molempia ujostutti vähän, varsinkin pienempää tyttöä, mutta vanhempi uskals heti ottaa kädestä kiinni.

Lauantaina, eli tulo päivänä, täällä kävi myös jotain perheen ystäviä kauempaa vierailemassa, mikä ei ollut ollut alunperin tiedossa. Syötiin ja lapset leikki keskenään ja mää kävin sit jossain välissä ottaan pienet päikkärit, koska neljän tunnin yöunien jälkeen väsytti aika mukavasti, kun koneessakaan ei tullu nukuttua. Tällä kertaa oli muuten koneessa yllättävän paljon pieniä lapsia kun vertas siihen kun viimeksi tulin Belgiaan pari vuotta sitten, silloin oli melkein tyhjä kone. Päikkäreitten jälkeen vieraat oli jo lähteny, pelattiin vanhemman tytön kanssa sulkapalloa ja potkittiin palloakin vähän ja sitten oltiin piilosta, jolloin pienempikin liittyi seuraan. Ensimmäinen päivä kului melko rauhallisesti, vaikka ruoka ei meinannu jännitykseltä oikeen maistua, oikeastaan vasta eilen sain syötyä vähän paremmin ekan kerran. Illalla tuli itkettyä vähän koti-ikävääkin.

Sunnuntaina käytiin läheisessä eläintarhassa, jossa oli vaikka ja minkälaisia eläimiä. Nähtiin esim. laiskiainen, pingviinejä, norsuja, kirahveja, apinoita, saukkoja ja sitten hirveenä erilaisia lintuja. Apinoita sai yhdessä vaiheessa yleisö ruokkia mutta minä olin sen aikaa istumassa varjossa, kun auringossa oli niin kuuma. Tytöt tais kuitenkin äitinsä kanssa ruokkia apinoita. Yhdellä apinalla oli kuuden päivän ikäinen vauva apina selässä. Oli aika söpö. Norsuilla oli joku oma show jota ehittiin just ja just kattomaan vanhemman tytön kanssa ja sitten niitä ois saanu silittääkin, mutta tyttö ei ehtiny silittään, mikä harmitti sitä kovasti, mutta onneksi sitten se sai silitettyä kirahveja monestikin ja ruokittuakin yhtä. Minäkin uskalsin silittää kirahvia!! Loppu ilta menikin sitten aika rauhallisissa merkeissä, luin vähän aikaa ja sitten oli iltapala ja katsoin telkkariakin vähän. Sieltä tuli yllättäen Supernaturalia ja voin sanoa, että oli melko vaikea pitää pokka kun veljekset puhukin ranskaksi.

Eilen oli sitten ensimmäinen ns. oikea työpäivä. Aamusta jouduin kattomaan että tytöt söi aamupalansa samalla kun saivat kattoa telkkaria (Scooby-Doo!), kun äitinsä kävi asioilla. Loppu päivä sitten leikittiin sisällä ja ulkona sään ja tyttöjen mieltymysten mukaan. Naapurin poika kävi myös leikkimässä täällä tyttöjen kanssa ja mullekin se yritti aina jotain sanoa, mutta en ymmärtäny mitään. Oli kyllä somaa kun se sanoi aina, että madam. Illalla kävi sitten tutut, joiden kautta tänne tulin, käymään ja katsomaan että kaikki oli ok. Eilenkin tuli kyllä vähän vetisteltyä kun skypettelin äitille, mutta eiköhän se tästä. Jouduin eilen myös hoitaan tyttöjen iltakylvyn joka onnistui yllättävän hyvin, kun vertasi esimerkiksi aamuun jolloin pienempi ei ois millään halunnu antaa mun pukea itteään ja piti lopulta äitikin hakea apuun. Pienempi ei puhu englantia joten on välillä hankalaa kun joutuu kysymään välikäden (isosiskonsa) kautta, että mikä nyt on. Vanhempi tyttö yrittää aina parhaansa mukaan puhua mulle enkuksi. Ymmärtävät kuitenkin hyvin :)

Tänään oli sitten pientä häslinkiä taas pukemisen kanssa ja nuorempi ois halunnu kovasti olla äitinsä kanssa, mutta kun äidin piti saada tehdä töitä. Pienet itkut tuli, myös minulta ku satuin väärässä tilanteessa ajattelemaan omaa äitiä, ja kun väliin tuntuu etten oikein osaa. Mutta lopulta sitten leikittiin paremmalla mielellä ulkona ja sisällä. Nyt on syöty vähän ja lähden tästä varmaan itse vihdoin tutkimaan tuota kylää, kun on hieman vapaata aikaa.

Mukavasti siis menee, vaikka väliin vähän meinaa vetistellä ja kaikki ei aina tunnu sujuvan sen helpoimman mutkan kautta, mutta eiköhän se tästä kunhan minäkin alan ymmärtää ranskaa hieman enemmän. Perheen koira rakastaa mua hieman liikaakin koko ajan kiinni jaloissa ja tulee paikkoihin joihin ei sais ku seuraa mua. Muuten tosi mukava, mutta kuolaa aivan tajuttomasti. Perheen kissa on myös hyväksynyt mut laumaan tai ainakin käski laittamaan ruokaa ja eilen pötkötteli mun sängylläkin. Täällä on ollu tosi lämmintä ja yöllä väliin vaikea saada unta kun on niin kuuma ja peitto hirveän paksu. Ekana yönä oli aivan valtava myrsky koko ajan salamoi ja jyrisi ja sato kaatamalla.

Nyt hieman kuvia huoneesta ja kissasta :)

Tuo sänky on himo vaikea pedata sievästi, kun tuo peitto on niin järettömän paksu. Tyynytki on untuvatyynyjä.

Toistaiseksi tuo ruskea kaappi on pysyny tyhjänä, koska en tiiä mitä laittaa sinne.

Ehkä osan tavaroista, jotka on pöydällä, kenties...

Aivan liikaa kaappitilaa! Tyhjensin laukut sunnuntaina ja vaan neljä hyllyä on oikeesti kunnolla käytössä.

Näkymä ikkunasta :)

Kissa, Pardaf, ainakin noin se lausutaan ilmeisesti pardaf sanotaan kun tiputetaan jotain tai muuten vaan sattuu joku kömmähdys...?

Todiste, että kissa nukkui sängylläni