| Hieman missasin hienomman kuvan eilen, kun en jaksanut heti hakea kameraa, ois ollu hieno auringonlasku |
Illemmalla perheen äiti tuli sitten selittämään torstain ohjelmaa ja juteltiin siinä, että miten mulla on menny jne. Sen keskiviikon jäljiltä mulla oli vähän sellainen laiskimus olo ku olin puuhannu tyttöjen kanssa vaan aamulla kellarin leikkihuoneessa, mutta sitten sainkin yllätyksekseni kuulla, että ne on ollu ihan tyytyväisiä. Kuulemma perheen isä huolehti, että mää teen niin paljon. Kuitenkin sitten mietittiin, että edellinen nanny oli ollu hieman enemmän mukana leikkimässä ja tekemässä esim. keksimässä askartelujuttuja yms. joten oon nyt yrittäny sitten vähän ettiä enemmän kaikkia askarteluohjeita ja pihalla leikkimis ohjeita. Ei kyllä tekis yhtään mieli olla tuolla pihalla, ku siellä on niin tukalaa ja kuumaa! Mun huoneki on öisin ku sauna.
| Lucky |
| Nicolas Gob |
Eilen istahdin illalla hetkeksi tv:n ääreen, kun olin saanut tytöt nukkumaan. Jouduin lukemaan yhden tarinan kahdesti, mutta muutoin nukkumaan meno sujui yllättävän kivuttomasti, mutta niin istuin tv:n ääreen ja sitten harmitteli, kun BBC:ltä ei tule yhtään hyvää sarjaa silloin kun minä sitä pääsen katsomaan. No selailin sitten belgialaisille kanaville ranskan kielisen Supernaturalin toivossa ja mitäs minun silmilleni pläjähtikään Les Bleus!! (Koko nimi kuuluisi:les bleus premiers pas dans la police) En varmaan muuten olisi edes tajunnut, mutta sillä hetkellä ruudulla sattui vieläpä pomppimaan Nicolas Gob, jonka tunnistin oitis. Kyseessä on siis ranskalainen poliisisarja, josta olen joskus netissä katsonut pätkiä ja kaikista parasta kyseessä oli sarjan ekat kaksi jaksoa, jotka tulivat eilen. Ensi torstaina kolme jaksoa putkeen hui! Onneksi ne tulee juuri sellaiseen aikaan, että tytöt on jo nukkumassa ja mun ei vielä tarvi mennä nukkumaan. Kyllähän sitä mietin joskus, että olisipa hauskaa jos joskus näkisi sarjan ns. oikeasti, että melkoinen dream come true :)
Tänään meni taas aamulla tunti pienemmän tytön kiukutteluun, kun ei taaskaan tahtonut pukea (eilen puki tosi kiltisti samoin keskiviikko sujui yllättävän hyvin). Siinä vaiheessa kun itkua oli kestänyt sen 40min eikä auttanut tiukasti sanominen tai se, että muistutti äidin leikkivän meidän kanssa sitten kun ollaan puettu niin tuli minultakin pieni itku, kun kuumuuden takia oli yöllä tullut nukuttua niin huonosti ja turhautti, kun mikään ei auttanut. Minä kun en lupaile karkkeja siitä hyvästä, että vaatteet laitetaan päälle (siivojatyttö antoi tytöille eilen karkit kun nämä menivät siltä pyytämään, vaikka minä olin sanonut ei. Kyllä siinä vaiheessa hieman kielimuuri ärsytti, kun siivooja puhuu vain ranskaa). No sitten varmaan vartti nyyhkytettiin molemmat omissa huoneissa, jonka jälkeen tyttö sitten lopulta laittoi vaatteet päälleen. Vanhempi tyttö oli ollut isänsä kanssa sitten jossain ja sen tullessa alettiin maalaamaan ja maalaamisen jälkeen syötiin ja mentiin päikkäreille.
Nyt pienempi tyttö juoksi yhtäkkiä alakertaan äitiä itkien, yritin kysyä matkalla, että mikä on mutta ei kertonut. Selvittämättä jäi tämä kysymys, koska kun päästiin keittiöön niin jääkaappi oli ilmeiseti jotenkin tulvinut ja jäi itkut sikseen pikkuselta kun sitä ihmeteltiin.
Että sellaista, huomenna ilmeisesti luvassa käynti Brysselissä, nyt ulos tukehtumaan tuonne kuumuuteen.
Siitä se lähtee! Munki eka viikko oli tollasta nyyhkyä, ku nuilla pikkusilla kestää aina jonku aikaa tottua siihen uuteen ihmiseen, joka on ympärillä. Mutta sun ens viikko menee varmasti paljo paremmin! Se on kyllä tosi ahistavaa, jos lapset ei tottele, ku toisaalta haluttais pitää omaa kuria niille, mutta samalla miettii, että mitäköhän tuo hostäiti sitte sanoo jos rupean kehittelemään jotain omiani.. :D
VastaaPoistaKiitti, eiköhän se tosiaan tästä :)) täällä tuo äiti sano, että jos osaan olla semmonen ns. auktoriteetti niin ihan hyvä vaan, mutta ei sitä aina viittis ruveta hirveeksi tiukkapivoksi, että asiat saa hoitumaan.
Poista