Vuosi Tintin maassa goes to London!: Brugge osa. 2 Vihdoin ja viimein

Tiedän, että lupailin jotain informatiivisempaa selitystä Bruggesta, mutta rehellisesti en jaksa etsiä mitään hienoa historia/kulttuuripläjäystä ja haluan nämä kuvat pois alta. Joten kertoilen varmaan hieman tämän hetkisestä menosta ja nimeän kuvateksteihin, että mitä tulikaan siellä Pohjoisen-Venetsiassa nähtyä. Sen verran sanon, että todella suuri osa Bruggen vanhaa keskustaa on säilytetty keskiaikaisessa kuosissa ja keskustan alue kuuluukin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.

Luostarin lähellä oli tällainen kiva suihkulähde

Täällä on tosiaan koulut alkanu maanantaina ja mua vähän järkytti, kun jo eka luokkalaisilla on koulua puol yhdeksästä puol neljään. Aivan tajuttoman pitkiä päiviä niin pienille ja siis koulu kestää aina puol ysistä puol neljään, paitsi keskiviikkona jolloin koulu loppuu kahdeltatoista. Mää en ymmärrä miten nuo silti jaksaa leikkiä ja edelleen tapella päivittäin kylpyä vastaan ja tehdä läksyt ja kaikkea vaikka ne istuu noin pitkiä päiviä koulussa. Meikäläiselle teki vielä lukiossakin tiukkaa istua kahdeksasta neljään koulussa. Lisäksi täällä eskari on melko koulumainen tai siis sieltä on kesäloma samalla tavalla kuin koulusta ja siellä ollaan tietystä ajasta tiettyyn aikaan niin ku koulussa. En ole aivan varma olisiko Suomessa sama, mutta lapset vain jäävät sitten "eskariajan" jälkeen vielä päivähoitoon kunnes vanhemmat pääsee töistä. Äiti varmaan voi minua tässä valottaa.

Toinen asia näillä ei oo koulukirjoja vaan semmoset ihmeelliset kansiot, jotka pitää päällystää jollakin kuviollisella kontaktilla kaikki erillaisilla niin että tunnistaa, mikä kansio on mihinkin aineeseen. Läksyjenkin teossa oli hirveenä jotain monisteita mitä kattelin sivusta, kun vanhempi tyttö teki tiistaina läksyjä isänsä kanssa.

Yksi lupaamistani jätti jeesuksista

Täällä lukiokin on vielä melko koulumaista tai siis sellaista tiukasti valvottua. Ei mitään koulualueelta poistumisia ilman erityisiä lupia ja esim. mun pitää mahdollisesti anoa erikseen noitten vanhempien suostumuksella joku lupa, että voin lähtä koulusta niin, että voin mennä tyttöjen kanssa samaan aikaan kotiin. Lisäksi täällä voi jäädä lukiossakin kaiketi vielä luokalle ja saada jälki-istuntoa. Eikä lukiossa ilmeisesti tarjota samalla tavalla kuvista tai musiikkia niin kuin Suomessa ja monesti opetusta painotetaan fysiikan, kemian ja matikan saralle. Thank god, että sain nauttia suomalaisesta koulutus systeemistä.

Church of Our Lady

Mun valinnat koulussa tulee todennäköisesti olemaan ranska sellaisina äidinkielen tunteina, englanti koska uskon sen auttavan ranskan kanssa ja historia. Itse toivoisin vielä saksaa ja hollantiakin olisi kiva kokeilla, mutta ei ole vielä tietoa, että mahtuuko ne lukkariin järkevästi ettei päivät veny liian pitkiksi. Kysyin muuten yhdeltä tytöltä, että tuleeko esim. englannista ja historiasta paljoa läksyä sen perusteella, mitä tajusin englannista ei kuulemma tule melkeimpä koskaan läksyä ja historiasta vain väliin jotain tutkielmia. Kummakos jos ei englanti meinaa täällä edes nuorilta sujua jos ei tule paljoa läksyä ja kaikki on dupattua.

Minulla koulu alkaa siis vasta huomenna perjantaina ja olen nyt taas vapaat tuntini tyttöjen ollessa koulussa käyttänyt löhöilyyn, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kaikki ilo irti vapaa-ajasta. Ei mutta kävinpä yhtenä päivänä pyörällä kaupassa oli melko huisi reissu ja ihme etten eksynyt. Senkin kauppareissun ostokset on kyllä jo pistelty parempiin suihin, tänään meni viimeinen Milka-suklaapatukka. Lisäksi ostin penaalin ja lyijykyniä koulua varten.

Joillakin vaatekaupoilla oli aika fiinit pytingit

Viikonloppua odotan jo innolla, koska lauantaina tapaan taas Brysselissä muita au-paireja ja käyn shoppailemassa taas vaihteeksi synttärilahjoja Suomeen päin. Mokomat kaverit, kun kaikki päättäneet syntyä syksyllä. Päivällä shoppailua ja illalla seurustelua ja oluen maistelua, vaikka minä taidan mieluummin pysyä siiderissä ja muissa juomissa jos vain mahdollista. Maistoin kyllä viimeksi ensimmäistä kertaa ihan hyvää olutta. Kyseessä oli jonkinlainen persikka-olut.

Markt Squarelta The Government Palace ja Post office

Sunnuntaina velipojan olisi tarkoitus pistäytyä visiitillä Brysselissä, eli jään toisen suomalaisen luo yöksi Brysseliin, jottei tarvi junailla ees ja taas. Näillä näkymin pääsen viimein tutustumaan kuuluisaan Tintti-museoon tai tarkemmin kyseessä taitaa olla enemmänkin Hergé-museo. Junalla pitäisi päästä melkein viereen, mutta pitää vielä tarkistaa, ettei eksy toiselle puolelle maata.

Hassuja värikkäitä taloja markt squarelta

Olenpas muuten päättänyt sellaisia suuria asioita täällä ollessani kuin sen, että jos joskus saan lapsia niin kaikki musiikkia- ja ääntä päästävät lelut boikottiin. Ihan vain, koska olen nyt jo saanut kuulla aivan liian monesti joutsenlammen ja ties mitä muita musiikkeja. Lisäksi juuri joutsenlaulua pimputtava ballerina-lelu alkoi äskettäin aivan yhtäkkiä soida yksinään, joten no thanks.

Halles torni, johon voi myös kiivetä

Kohtasin myös tänä maanantaina ensimmäistä kertaa moneen vuoteen vanhan kunnon herätyskellon piipityksen, enkä voi sanoa olevani kovin iloinen tästä kohtaamisesta. Vanhemmalla tytöllä on nimittäin perinteistä piipitystä ilmoille päästelevä kello, joka kuuluu mun ja vanhempien huoneeseen asti ja varmasti herättää. Ehkä kestäisin jos sitä rasittavaa ääntä kuuluisi vain hetken, mutta ei, pahinta on ettei tyttö herää ollenkaan tuohon ääneen, vaikka kello on korvanjuuressa. Koska tyttö ei siihen herää on melkoista tuskaa odottaa minuutti tai kaksi toivoen, että jos tällä kertaa herätyskello tekisi tehtävänsä, mutta ei minun tai perheen äidin on noustava se sammuttamaan. En siis ole ainoa, joka tuota ääntä kiroaa. No tekeepähän kello tehtävänsä ainakin osittain, vaikkei kyllä kovin iloisia ihmisiä äänellään saa aikaiseksi.

Että tämmöistä tällä kertaa, nyt lähden nauttimaan vielä puolesta tunnista vapautta, ennen kuin tytöt tulevat kotiin.

P.S. Ulkona on kolkyt astetta lämmintä arvatkaa kuka aikoo vältellä talosta poistumista niin pitkään kuin mahdollista.