Kukkuu! Pitkästä aikaa täällä taas. Olen ollut todella laiska laittamaan Lontoosta juttua, koska gaah kuvia vain on niin paljon, mutta nyt olen saanut valittua jyvät akanoista ja tässä saatte nähdä kuvia ensimmäiseltä päivältä.
Ennen kuin hyppäämme Lontooseen voisin vähän kertoilla, mitä on tehty kuluneella viikolla/viikoilla. No arki on mennyt melko saman kaavan mukaan töitä ja töitä, lapset kouluun, ruuanlaittoa, läksyjä jne. Paljon olen joutunut kinaamaan siitä, että ennen koulua ei käydä ostamassa karkkia, mutta jospa sekin nyt jäisi pois kun lapset pääsivät eilen käymään kaupassa äitinsä kanssa. Toivottavasti. Viime viikon perjantaina käytiin kokeilemassa myös K:n (tanskalaisen) ja N:än (suomalainen) kanssa yöelämää täällä Englannissa. Suuntasimme Kingstoniin, jossa ilta aloitettiin pubissa siidereiden ja oluiden ohessa satuimme jopa tilaamaan Fish Bowl:n eli sellaisen usealle hengelle tarkoitetut kultakalamaljan muotoisen kulhon, jossa sitten on jotain haluttua drinkkiä ihan riittämiin. Oli hyvää! Pubista suuntasimme sitten aluksi eräälle klubille, jossa K oli aiemmin käynyt, mutta harmiksemme sateessa sinne taivallettuamme saimme huomata, että paikka olikin kiinni. Suuntasimme sitten takaisin pubiin, koska sielläkin oli tanssilattia ja halpoja drinkkejä. Meinasimme aluksi mennä pubia vastapäässä olevalle klubille, mutta se oli liian kallis, vaikka lopulta pubin sulkeuduttua sinne päädyimmekin. Tuli sitten tanssittua ja kotiin pääsimme vasta viiden aikaan. Melkein suunnittelimme menevämme mäkkärin oville odottamaan, että mesta avautuisi viideltä, mutta nukkumaan sitä vain päädyttiinkin. Ilta oli oikein mukava ja hauska ja meikäläinen tapasi tosi söpön ja mukavan brittipojankin ja nyt sitten olen katkera, kun herra ei antanut kuulua itsestään. No parempi onni ensi kerralla.
Mutta nyt sitten Lontooseen!
Perjantai 7.3. Aamu lähti normaalisti liikkeelle sillä, että hoitelin lapset kouluun, jonka jälkeen sitten suuntasin bussilla suoraan Wimbledoniin, josta otin tuttuun tapaan metron keskustaan. Tarkemmin Paddingtoniin, josta äiti ja isäpuoli olivat hommanneet meille hotellin. (Hotellista ei ainakaan mulla ole nyt kuvia hehe) Iloisen jälleennäkemisen jälkeen istahdimme hetkeksi hotellihuoneeseen ja suunnittelimme päivän ohjelmaa. Baker Street päätettiin ensimmäiseksi kohteeksi ja varalta pakettiin mukaan myös liput London Eyehin, vaikka sää olikin lähtiessä melko pilvinen.
Matka Baker Streetille taittui jalan ja matkalla oli hienoja rakennuksia, joista en nyt taas ihan kaikkia jaksa tänne laittaa.
Ohitimme myös jonkinlaisen oikeustalon leijonineen.
Ja siinä se sitten ole Baker Street!
Tietenkään pelkkä Baker Street itsessään ei riittänyt, vaan pitihän sitä nyt löytää tiensä sen kuuluisan etsivän asunnollekin, eikös?
Asuntoon emme tällä kertaa rohjenneet mennä, kun liput olisi pitänyt ostaa ja jonokin oli melkoinen. Sen sijaan kävimme Sherlock Holmes tavaraa myyvässä pikku putiikissa. Oikein kiva pikku putiikki, vaikkakin tietysti melko kallis. Lähti puodista kuitenkin mukaan isoveljelle juliste tuliaiseksi. Ehkäpä itsekin käyn sieltä jossain vaiheessa hakemassa jonkun kivan muistoesineen.
Paikalla oli myös pieni ravintola, joka myös oli tietenkin Holmesiin liittyvä. Erilaisia Holmesin nimeä hyödyntäviä kahviloita ja putiikkeja oli ympäri katua.
Ilman selkiytyessä yllättäen suuntasimmekin sitten London Eyen luo. Kuvassa näkyvä rakennus on jos oikein muistan joku Sea World tai vastaava..
Hieno hepopatsas
Ainoa onnistunut kuva Big Benistä, thanks to sun.
Lisää hienoja rakennuksia.
Itse London Eye
Mistä näitä leijonia oikein pukkaa??
London Eyen kyydissä oli kyllä mielenkiintoista. Pieni paniikki meinasi jonossa meikäläisellekin iskeä, kun poden pienimuotoista korkeanpaikan kammoa. En kuitenkaan niin pahaa kuin äitini, joka myös uskaltautui maailmanpyörään, koska olihan se nyt koettava.
Uskaltauduinpa seisomaankin kyydissä ja ottamaan muutamia kuvia. Laatu ei ole paras mahdollinen kiitos lasin ja auringon, mutta kyllä näistä jotain selvää saa. Toivottavasti.
London Eye oli kyllä hieno kokemus ja äitikin uskaltautui loppuajasta nousemaan ylös penkiltä ja tulemaan lähemmäs ikkunoita, kun alkoi kuulemma kyllästyttää. Näkymät oli hienoja ja meillä kävi onni, sillä jono ei ollut aivan liian pitkä joten pääsimme kyytiinkin ehkä vain kymmenen minuutin jonottamisen jälkeen. Ainakaan enempää kuin kymmentä minuuttia ei meidän kohdalla jonotus kestänyt.
London Eyelta suunnattiin sitten kohti Trafalgar Squarea, koska äiti tahtoi nähä Nelsonin patsaan.
Ja siellähän se Nelsoni patsasteli korkeuksissaan.
National Galleryssäkin pistäydyttiin sitten siinä samalla, kun ilmaista kerran on ja siellä päin oltiin liikkeellä. Kauaa emme siellä kuitenkaan jaksaneet pyöriä. Saimpahan nähdä ainakin yhden Vincent van Goghin taulun. Yllätykseksemme maalausten joukossa oli myös yksi Gallen Kallelan teos. Tämän hoksasin siitä, että ensin katsoin yhtä taulua, että ompas kyllä perisuomalaisen näköinen maisema ja sitten ku vilkaisin tekijän nimen niin kappas vain Akselin maalaushan se oli. Goghin auringonkukkia en kyllä harmikseni päässyt näkemään.
Täälläkin leijonia. Harmi vain kaikki olivat vallattuja, joten ei saatu kuvaa niiden kanssa.
Tää tais olla joku Ranskan kukko juttu??
Ja loppuun vielä kuvaa aukiosta National Galleryn päästä. Päivä oli ollut pitkä ja suuntasimmekin sitten vähän pubiin istumaan ja rentoutumaan. Aiemmin oli jo käyty maistelemassa Fish and Chipsit, joten tällä kertaa kävimme vain oluella ja kahvilla. Sitten suuntasimmekin jo takaisin hotellille keräämään voimia seuraavaa päivää varten.
Eli sellainen oli ensimmäinen kunnon turistipäivä Lontoon huumassa. Lauantain ja sunnuntain kiertelyt yritän päivittää myös tänne blogiin mahdollisimman pian.
Näkemiin.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti