Tapahtumarikas viikonloppu

Hellurei täällä taas ollaan. Viime viikonlopun Lontoon reissusta teen jossain vaiheessa kunnon postauksen, kun kuvia on vaan niin paljon, etten vielä ole jaksanut niitä edes kunnolla käydä läpi. Tänä viikonloppunakin on kyllä sitten sattunut ja tapahtunut ihan mukavasti ja varmaan monet etenkin facebook- tuttavista tahtovat tietää, että mitäs mitäs. 

No siis homman nimihän oli seuraava, että eilen oli tarkoitus mennä katsomaan All Time Low-nimistä bändiä. Olin kaverin kautta saanut hommattua seuraakin ja liput olivat alle neljäkymppiä, lisäksi missasin bändin viime kesänä kun en mennyt Rock The Beachiin ja nyt helmikuussakin bändin taas vierrailessa Suomessa minähän olin täällä. No onneksi Lontoossa on paljon keikkoja joten päätin sitten lähteä. Kerrankos sitä Lontoossa käydään keikkaa katsomassa. 

Eilinen päivä sitten menikin Brixtonissa rattoisasti jonotellen, mikä on jo melko tuttua hommaa. Meno oli täällä päässä hieman mukavempaa kuin Suomessa järkkärit kierteli siellä jonon luona heittelemässä läppää ihmisten kanssa ja roskapussi kiersi aina väliin jonoa, ettei sitä kamaa ois aivan kamalasti siellä kadulla. Vessassakin pääsi vähän matkan päässä käymänä, kun kaveri vahti tavaroita ja näin edelleen. Eli siis melko mukavaa jonottelua aiempiin keikka kokemuksiin. 

Siellä ne jätkät on!!

No sitten vihdoin päästiin sisällekin ja kuuntelemaan lämppäreitä. Lämppäreinä oli Tonight Alive ja Only Rivals molemmat ihan uusia tuttavuuksia meikäläiselle, joista viimeksi mainittu nappasi hieman toista paremmin. Toisaalta asiaan voi vaikuttaa myös se, että toisen lämppärin kohalla meidän paikoilla (oltiin päästy tosi hyvin eteen siis ja näin) oli jo todella tunkkasta ja tukalaa ja lämppäriä parempi näky oli järkkärit jotka jakeli vettä. Oikeasti siinä edessä oli tosi kuuma ja porukkaa kyllä pyörtyili ihan mukavasti siitä ympäriltä. Itteäki alko siinä tietenkin vähän jännittää, että toivottavasti ei käy samoin en tahtonu joutua ensiapuun ja missata keikkaa. No siinä meidän ympärillä porukka oli onneks tosi rentoa vettä sai kun halus ja kyseltiin useaan otteeseen, että onhan kaikki hyvin. Kaikki oli hyvin kunnes meikäläisen tuurilla juuri kun bändi tulee lavalle ja alkaa soittaan jonkun vieressä olijan kyynärpää kolahtaa mun nenään. Tiesin heti, että nonni sehän alkaa vuotamaan. Vuosien kokemuksella sen vain tietää millon nenä aikoo päästää itsensä valloilleen ja tuolla se nyt oisi kuumassa ilmassa voinut tapahtua ilman kolhuakin ihan helposti. 

Mitä sitten nenän eteen etten sotkis ihan kaikkia, no tietenkin lanteille kietastu samana päivänä ostettu fanipaita. Aluksi aattelin, että eiköhän se nopiasti siitä tyrehy, mutta kyllä se oli sen verran vaikia siinä joukossa vuotavan nenän kanssa että pian piti shokeerata vierustoveria verisellä paidalla. No jätkät siinä vieressä sitten reagoi nopeesti ja alkoivat raukat ihan shokissa huitoa järkkäreitä, että täällä tapahtuu nyt. Poijaat sitten nostivat muiden avulla mut järkkäreille jotka nosti aidan yli ja taluttivat bäkkärille ensiapuun. Kyllä siinä järkkäreidenkin ilmeet oli näkemisen arvoset. Onhan se nyt ihan eri nostella pyörtyneitä neitoja ku tämmöstä, jolla on naama ihan veressä hehheh. No ensiavussa sitten tietenkin huolehtivat kovasti ja muut siellä istuskelevat kattoivat kans silmät pyöreinä. Eipä siinä tämmöseen tottuneena mää vaan pyysin kylmää niskaan (en sitä harmi vain saanut) ja paperia, jota sain. Lisäksi sain vettä mikä oli oikein mukavaa. No alle viidessä minuutissa nenä olikin sitä mieltä että nyt saa riittää ja mut ohjattiin vessaan missä sitten siistiydyin ja hoidin muitakin tarpeita kun sinne kerran "helposti" pääsi. Sidoin kengän nauhat ja kävin näyttäytymässä vielä hoitajalle ja sain luvan palata permannolle. Yksi järkkäri sitten mun palatessa naureskelikin, että sehän oli nopea toipuminen. Bäkkäriltä tietenkin pääs siihen ihan eteen joskin reunalle, mutta kuten yllä olevasta kuvasta näkyy niin ei ollut paha paikka. Lisäksi oli tilaa ja ilmaa hengittää, eli eipä tuo ensiapuun joutuminen kovin paha homma ollut. Biisejäkin missasin vain neljä, joista kahden missaaminen harmitti vähän enemmän, mutta kuulin kuitenkin kaikki lempparit joten who cares. Kaikki toimi tosi mutkattomasti ja porukka oli mukavaa. Mutta toivotaan nyt, ettei tästä tule tapa. Mieluummin suosin kyllä ulkoilma konsertteja.

Tässä sitten vielä "kaunis" kuva mun Zombie Apocalypse- paidan kanssa kuten yks tyttö ensiavussa tokaisi.

Että sellainen reissu. Keikan jälkeen sain hommattua itselleni fanihupparin joka on oikein kiva, vaikka mieluummin olisin halunnun erään t-paidan, mutta siitä oli jo koot menneet, eikä mitään jättisuurta kehdannut hommata. Sitten päästiinkin vielä toistamiseen bäkkärille, kun oltiin kait luultu että meiän kamppeet oli unohdettu narikkaan niin ne oli kiikutettu sinne. Ei kyllä nähty bändiläisiä, vaikka varotettiin että jos näkyy niin pitää olla pokkana ja hiljaa. (p.s. näin yhen lämppäri tyypin ensiavussa, oli hakemassa laastaria) Sitten viimeisellä metrolla seikkailtiin Wimbledoniin ja sieltä bussin odottelun jälkeen kotiin nukkumaan. Eli vaikka kuva materiaali illasta on astetta hurjempaa ja vähän harmitti, että menetti hyvän paikan edestä, mutta näin kuitenkin hyvin ja kuulin biisit ja loppujen lopuksi suurin menetys oli ehkä se fanipaita, jonka voi varmaan muutakin kautta hommata.

Joten sellainen viikonloppu. Pejantaina kävin kyllä pubissa ja tänään myös syömässä ulkona kaverin kanssa, mutta ne olivatkin sitten eiliseen verratessa hieman rauhallisempia tapahtumia ;)